Pikkuponien valtakunta

Tiistaina meillä oli tosiaan ohjelmassa Gossen muuttaminen uuteen paikkaan. Lähdin jo aamupäivästä vähän lajittelemaan tavaroita, että mitkä tulisi mukaan ja mitkä lähtisi meille kotiin. Pakkaaminen sujui nopeammin ja helpommin kuin olin olettanut, joten sitten alkoikin itse ponin kuntoon laitto.
 
Tehtiin muutto hieman eri tavalla kuin monet muut sen tekisivät; ajoin ponin kärryjen kanssa tallille ja otettiin kaikista tarpeellisimmat tavarat mukaan kärryille. Näin Koutsikin sai tehdä vähän töitä omien tavaroidensa viemisen eteen ja matkaakaan ei ollut kuin se puolisen kilometriä.

Ensimmäisenä pihalla purin ponin ajokamoista sillä välin kun yksi tallinomistajista piti Koutsista kiinni ja katsoi ettei se ryntäisi ensimmäiseen ruohotuppoon syömään. Vein kärryt vanhaan latoon, jes nyt kärrytkin pääsi katokseen kun edellisessä paikassa oli ulkona sateessa ja vietiin poni tyhjään pihattotarhaan, sillä ponin kaksi tarhakaveria oli vielä edellisen paikan kentällä.

Vähän poni oli ihmeissään, mutta pian löysikin paikkansa katoksesta syömässä olkia ja myöhemmin päätyi myös heinäverkolle.

Järjestelin tavaroita samalla paikoilleen kun odottelin Gossen kavereita takaisin. Pian ne tulivatkin, molemmat jo tuttuja Gosselle. Toinen on ollut jo edellisessä paikassa, shettisruuna Benny ja shettisrussi-risteytystamma Dolly, jonka kanssa ollaan monet kerrat käyty maastoilemassa. Ponit menivät siis samaan tarhaan ilman mitään erillisiä tutustumistarhauksia.

Mitään kummallistahan siinä ei tapahtunut, pari kertaa Dolly vinkaisi ja iski kaviota maahan. Benny puolestaan ei meinannut aluksi millään päästää Koutsia Dollyn luo eikä heinille. Vanha herra Benny tais olla vähän mustis tyttöystävästään. :D Loput voittekin katsoa koostevideosta ja kuvista, kun vähän koitin tätä muuttoa kuvailla.

Gossella oli maanantaina rokotus ja raspaus, jotenka nyt poni pitääkin muutaman päivän kokonaan vapaata. Suunnitelmissa on kuitenkin pientä kävelytystä ja huomenna ajateltiin menevämme Vilman kanssa vähän kuvailemaan pellolle ettei Koutsi ihan tylsisty tarhassa. Aamulla sain myöskin kuulla, että poni oli jo innoissaan leikkinyt Dollyn kanssa hyppien toisiaan vasten pystyyn ja tuttavuutta oli tehty myös aamuisella rapsuttelutuokiolla. Kaikki mennyt hyvin siis.

Mitä piditte postauksesta, videosta ja kuvista? Selitinkö asiat liiankin yksityiskohtaisesti vai oliko näin hyvä?

Uusi este-enkka ja onnistumisen tunne

Lauantaina sainkin pitkästä aikaa näihin arkisiinkin liikutuspostauksiin kuvia, kiitoksia vaan kuvista siis Vilmalle joiden tallille Koutsikin muuttaa sitten tiistaina. Alunperin oli tarkoituksena, että oisin hypännyt jo perjantaina mutta inspiraation ja jaksamisen puutteen takia siirsin hyppäämisen lauantaille ja samalla sain idean pyytää Vilmaa kuvaamaan. Näin saatiin blogiinkin jotain uutta postausta.

Alkuun jälleen taivutteluja ympyrällä ja koitin saada ponia asettumaan. Vilmakin käväisi kerran Gossen selässä tekemässä vähän alkuverkkoja. Alussa oli pientä keskustelua, että tarvitsiko niitä töitä tehdä mutta sitten poni alkoikin toimia tosi hyvin, kuunteli hyvin pohjetta ja eteni omatoimisesti reippaasti ilman jatkuvaa muistuttelua. Oltiin tehty Vilman kanssa meille pieni rata, jossa lävistäjällä pysty, sieltä L:ssä uralla kavalletti josta jatkettiin toiselle pitkälle sivulle jossa oli sarja, johon väliin tuli neljä laukkaa.

Poni oli jo alussa tosi pirteä ja innokas kun huomasi, että hypättäisiin pitkästä aikaa. Sain pitää kokoajan sisäpohkeen suhteellisen lähellä ponia ettei lähtisi oikomaan esteille. Kerrankin Gossen kanssa tuntui oikeasti siltä, että olin itse onnistunut ratsastamaan sen ponin sinne esteelle enkä pelkästään matkustanut kyydissä.

Muutaman kerran tultiin lävistäjän pysty ja kavalletti kokonaisuudessaan, laukatkin vaihtu suhteellisen hyvin esteen päällä paria kertaa lukuunottamatta. Tämän jälkeen yhdistettiin näihin vielä pitkän sivun sarja.

Tultiin tätä muutamat kerrat ennen kuin käskin Vilman vielä korottaa lävistäjän pystyä viidestäkympistä kuuteenkymppiin. Viime tallin estekisoista on jäänyt mulle itselleni kai pieni "rimakammo" Gossella kun silloin kiellettiin ulos radalta jo ekalla 60cm esteellä. Ei sillä, että jotenkin pelkäisin korkeiden esteiden hyppimistä mutta se luotto siihen onnistumiseen vain vähän katosi jonnekkin.

Kuitenkin halusin kokeilla taas pitkästä aikaa. Ekalla lähestymisellä mua tietysti vähän jännitti, että mitä jos poni kieltääkin eikä taaskaan päästä esteestä yli, koitin silti keskittää kaiken ajattelun vaan siihen että yli mennään enkä miettinyt sitä korkeutta.

 Ja nyt te jotka sanotte, että eihän se 60cm korkea ole mutta kyllä se shettiksen selässä ilman satulaa tuntuu aika korkeelta.

Jokatapauksessa mentiin yli ilman mitään ongelmia. Paljon kiitoksia ponille ja uudestaan vielä sama, yhtä hyvin kuin edellinenkin. Koska en osaa lopettaa ajoissa niin pyysin Vilmaa korottamaan estettä vielä sen 5cm eli tällöin este olisi ollut 65cm. Ajattelin että tämä jos mennään yli niin sitten riittää kun Koutsikin oli jo niin hikinen ja väsyneen oloinen. Yli mentiin ilman mitään ongelmia. Esteen jälkeen Vilma tuli vielä sanomaan, ettei este ollut oikeasti sitä miksi olisin sitä luullut vaan oli kokoajan korottanut enemmän kuin olin pyytänyt. Oltiin siis hypätty Gossen kanssa uusi este-enkka, 70cm. Super poni!

Tällä kertaa oli ainakin paljon kuvia. Mitä piditte postauksesta ja mikä oli lempparikuvanne?

Puhelimen tyhjennys osa 2

Paljon uusia kuvia on taas kertynyt munkin puhelimeen ja osaa kuvista oon lähinnä säästellyt ihan tätä postausta varten. Nyt alkoi taas puhelimen muisti täyttyä niin oli pakko siirtää osa kuvista koneelle ja poistaa ylimääräiset, josta sainkin ajatuksen tehdä puhelimen tyhjennys osa kakkosen vihdoin, osa syynä myös ettei mulla ole oikein postausideoita. Kuvia löytyy jopa viime helmikuusta lähtien eivätkä ne oo mitenkään järjestyksessä.

1. Koulusta suoraan tallille, joten vähän evästä mukaan. 2. Rento iltalenkki ponin kanssa ihmisten ilmoilla. 3. Se aina niin mukava karvanlähtö keväisin, tässä se oli jo vähän vähentyny. 4. Ei muutenkaan ollu menny viikko ihan putkeen niin ei muuta kun vielä polttamaan käsi suoristusraudassa.

1. Valokuvaaja päättämässä koulu/työpäiväänsä. 2. Ja valokuvaajan hommat jatkuivat Espoossa. 3. Luokkakavereitten kanssa Lahdessa kahviteltiin.

1. Töiltä ei pysty välttyä jos äitipuoli sattuu omistamaan tallin. 2. Camilla, Gossen vuokraaja laitto kuvan kun oli järkänny ponille lettiä. 3. No mikäs muukaan kuin selfie. 4. Koutsi oli ihmeissään kun en hakenutkaan sitä vaan Hemulin.

1. Onko kukaan koskaan huomannut et tykkäisin sinisestä? Kouvolassa tallille lähdössä. 2. Kesän ekat jätskit Katjan kanssa. 3. Koulussa videotuotantoa. 4. Koulun penkillä ja ruokataukoa.

1. Pitkästä aikaa ponin kanssa taas kärryilemään. 2. Kesätöitä tallilla, pesin heinäverkkoja painepesurilla. 3 ja 4. Oltiin ponin kanssa samanvärisii ja Koutsi oli vähän eri mieltä kuvauksista.

1. Ajamaan ja vaihteeksi sainkin itte vaan nauttia kyydistä kun Melissa ajo. 2. Unskin ruokintaa vielä ennen kisoja. 3. Helsingissä Katjan kanssa. 4. Koiran lenkitystä Kouvolassa.

1. Mitäs tästä muuta sanomaan kun mäkkiruoka ja nälkä tulee kun koko päivän on kuvannut koulujuttuja. 2. Kouvolassa lautailemassa ja Hannan kaa istuskeltiin rinteen terassilla jossa soi musiikit. 3. Kesä ja jäätelö :) 4. Ahkera valokuvaaja tullut just Siuntion Ponikoululta kuvaamasta.

1. Mökkielämää ja kortin peluuta. 2. Näitä hevosen omistajuuden huonoja puolia. 3. Ja kesätyöt jatkuu tallilla. 4. Suklaa ja jätski auttaa aina huonoon fiilikseen.

1. Treenattiin vaihteeksi temppuja ja poni vähän väsähti. 2. Juhannusmökkeilyä kylmässä ilmassa vaikka aurinkokin paisto. 3. Kiipesimpä Koutsin selkään ukkosella, ei tosin tehty kuin pieni kierros tallin ympäri. 4. Siuntion Ponikoulun kuvien muokkausurakkaa.

Käytiin eilen Gossen uudessa tallipaikassa käymässä, allekirjoitettiin tallipaikkasopimus ja sovittiin että poni muuttaisi sinne ensi viikon alusta. Nyt alkaa mulla tavaroiden läpikäyminen ja miettiminen mitä kaikkea sinne pystyn ottamaan mukaan ja mitä kaikkea ei-niin tarpeellista vien kotiin. Lisäksi talli kun on niin lähellä niin ajan Koutsin sinne, joten näin saan kärryt helposti mukaan ja kärryillehän voin ottaa lisäksi kaikkea pientä muuta jota tarvitsen joka päivä ponin hoidossa. Sitä varustepostausta toteutan kun saan aikaa tehdä sen. Nyt olen ollut tallilla töissä eikä aikaa ole oikein ollut.

Mitä piditte vaihteeksi taas tälläisestä postauksesta? Haluisitteko näitä vielä jatkossakin?

Muutto - Hyvä vai huono juttu?

Kuten varmasti kaikilla muillakin hevosen omistajilla, niin myös meillä on tallin vaihtaminen ollut jo jonkinaikaa puheenaiheena kotona ja tallilaisten seurassa. Tämän hetkinen talli lopettaa toimintansa ja tämän myötä Gossenkin kanssa sieltä lähdemme, tosin reilusti aiemmin kuin oli tarkoitus.

Postausta elävöittämässä muutamat vanhat ja ei-niin vanhat kuvat, joita ootte saattaneet nähdä aikaisemminkin jo blogissa.

Oltaisiin ponin kanssa saatu jäädä niin kauaksi aikaa ennen kuin tila saadaan myytyä, mutta äkillisen tallipaikkalöydöksen ja sinne suhteellisen kiireellisen muuton takia muutamme jo tänä kesänä. 

Itselleni tämä on ensimmäinen muutto ponin kanssa ikinä minnekkään ja voin kuvitella miten uuteen paikkaan siirtyminen mua jännittäisi jos paikka ei olisi entuudestaan tuttu, kuten tämä uusi paikka on. Tunnen sieltä jo valmiiksi ihmiset ja tallinomistajien kanssa ollaan oltu paljonkin tekemisissä ja maastossakin yhdessä käyty joten tämä muutto ei paljoo päätä huimaa, kun tallikin on vaan vajaa kilometrin päässä edellisestä paikasta. Tuttu paikka siis ja tutut hevoset!

En voi sanoa muuttavani mitenkään hirveellä innolla toiseen paikkaan näiden kolmen vuoden jälkeen mitä tuolla tallilla on tullut pyörittyä ja oltua Gossen kanssa tekemisissä vaikkei se koko sitä aikaa ookkaan mulla ollu, mutta ei fiilis mitenkään pettynyt tai kovin huonokaan ole. Kiva kun pääsee periaatteessa vähän uusiin maisemiin. 

Toki tallilla ei ole kenttää, mutta samat todella hyvät maastot siinä ympärillä on ja omistajilla peltoa vaikka kuinka paljon. Lähiaikoina en ole kenttää edes pahemmin käyttänyt joten en usko jääväni sitä kaipaamaan.

Tietty olisinhan voinut etsiä tallin jossa olisi kenttä, mutta kulkuneuvottomana alaikäisenä ei mulla ole mahdollisuutta päästä lähes joka päivä tallille joka olisi 50km päässä. Mielummin jätän sen yhden pienen plussan pois kuin vien ponin tallille jonne en pääsisi mitenkään kulkemaan ja josta en tietäisi millaista siellä hevosten hoito on, kun tuolla taas pääsen halutessani auttamaan tallitöissä ja talli on sen verran lähellä että sinne käveleminenkään talvisin ei tuota minkäänlaista päänvaivaa.

Seuraavana mulla olisikin edessä siis jo pientä tavaroiden läpi käymistä ja myöhemmin se itse roudaaminen toiselle tallille. Onneksi matkaa ei ole paljoa, eikä tavaraakaan kovin paljoa. Ja itse Gossen joko ratsastan tai ajan sinne. Niin ja sitä varustepostauksenkin tekoa oon alkanut jälleen miettiä. 

Kiinnostaisiko teitä Gossen varusteet vai mun, vai kenties molemmat jotka tekisin erikseen ja videolla vai kuvina? Mitä mieltä muuten olitte postauksesta yleisesti?

Hiljaa hyvä tulee

Nyt parin viikon aikana ollaan päästy Koutsinkin kanssa pitkästä aikaa tunneille, molemmat olleet estetunteja. Meillä kun ei vieläkään oo semmosta satulaa jolla pystyisin menemään saatika hyppäämään, joten ilman satulaa mentiin mutta siinähän se tasapaino kehittyy. 

Kuvia ei kummastakaan hyppykerrasta ole, mutta saattekin nyt muutamat kuvat toisesta irtohypytyskerrasta joka pidettiin jo jonkun aikaa sitten sekä maastoilusta kun käväisin silloin hellepäivinä käyntimaastossa kameran kera sekä yksi vanha kisakuva viime vuodeltakin löytyy.

Ekalla tunnilla suurinpiirtein viikko sitten ei jaksettu kasata mitään kovin ihmeellistä rataa kentälle, kun oli niitä helteitäkin joten laitettiin kaksi pystyä kaarevalle uralle niin, että esteiden väliin tulisi neljä laukkaa. Saatan olla väärässäkin näitten suhteen, muisti ei vaan oikein pelaa niin kuin ehkä sen pitäisi. :D Verkkailtiin ensin kolmikaarisella kiemurauralla käynnissä asettaen ja suoristaen ponia. Eipä mitään kovin kummoista, ihan perus. Tämän jälkeen ensin tulin esteet yksi kerrallaan, molemmat menivät jopa ehkä paremmin kuin olin odottanut.

Pidettiin paljonkin käyntitaukoja helteen vuoksi, kun sekä poni että myös ratsastaja oli tosi kuumissaan siinä ilmassa. Otettiin vielä pari kertaa molemmat esteet kerralla ja meni yhtä hyvin kuin yksittäisetkin kerrat. Lopuksi päästin vielä tallityöntekijän Melissan Koutsin selkään about viideksi minuutiksi tekemään nopeat loppuverkat ja läpiratsastuksen ponille. Kiva itsestäänkin välillä katsoa vaan sivusta kun joku muu tekee ponin kanssa hommia.

Tällä viikolla muistaakseni tiistaina pidettiin jälleen estetunti. Tällöin ei ollut niin hirveetä hellettäkään, joten kasattiin isompikin tehtävä kasaan. Molemmille lävistäjille laitettiin 50cm sarjat, toisen väli oli kaksi laukkaa ja toisen yksi. Lyhyiden sivujen keskelle ihan uralle laitettiin kavalletit ja pitkille sivuille kaksi puomia juuri ennen kulmaa.

Melissa käväisi jälleen tekemässä nopean läpiratsastuksen alkuverkoiksi, jotta saataisiin poni mahdollisimman kevyeksi edestä. Aloitettiin tehtävä menemällä ravissa uraa pitkin niin, että kavalletit kierrettiin uran sisäpuolelta ja samantien uralle jotta kerkesi ratsastamaan kulman hyvin ja ehti seuraavalle puomille. Sama tehtiin laukassa ja tällöin sainkin tosissani tehdä töitä, että Koutsi olisi ajoissa uralla uudestaan.

Loppujen lopuksi otettiin mukaan myös lävistäjillä olleet sarjat ja kavalletit, joten päästiin tekemään kahdeksikkoa. Saatiin pari tosi hyvää kertaa näistä ja laukatkin vaihtu lähes aina esteen päällä, kun sille oli tarve. Super mamman esteponi!

Näistä kahdesta erittäin hyvin onnistuneesta on alkanut itsellänikin jälleen pikkuhiljaa nousemaan kisaamisfiilis. Se kun on ollut erittäin alhaalla jo jonkin aikaa lähinnä niiden epäonnistumisien vuoksi. Mä vaan oon aina ollut turhankin kilpailuhenkinen, jännitän kisoja ja ylipäätänsä muille esiintymistä aivan sairaasti ja en vaan siedä sitä jos asiat eivät mene just niinkuin niiden pitäisi mennä.

Kuitenkin näiden onnistumisien kautta on alkanut tuntua siltä, että ehkä vielä joskus yhdet kisat voisin Koutsin kanssa kokeilla kunhan nyt ensin löytäisin ponille satulan jolla hypätä ja joka sopisi tähän opiskelijabudjettiin... Ennen sitä vietän kyllä ihan mielellään kisoissa aikaani siellä kameran takana enkä edessä.

Mitä piditte tälläisestä postauksesta jossa kerroin useista päivistä? Häiritsikö vaikkei ratsastuksista ollutkaan kuvia? Entä jännitättekö itse kisoja ja millaisia koette olevanne itse kisapaikalla?

Videokoosteen tynkää ja epätoivoinen editoija

Lupasin teille jo aikaa sitten, että tekisin viime viikosta videokoostetta kun ratsastin Gossen pitkästä aikaa kentällä. Mentiinkin vaihteeksi riimulla ja tällöin olikin vielä ne ihanat +30 asteen helteet, joten ratsastusvarustus itselläni on aika huima.

Jälleen toistan itseäni, mutta koneiden tyhjennyksen ja päivityksen jälkeen meille vaihtui myös kokonaan uusi editointiohjelma ja noh...oon ihan pulassa sen kanssa! Kerrankin kun olisin ajatellut tekeväni oikein yyber-super-hienon kesävideon johon panostaisin ihan kybällä (yleensä kun multa videot vähän lässähtää alun jälkeen) niin taitaa sittenkin mennä vaan opetellessa koko kesä. Ei oo meinaan todellakaan mikään helppokäyttöisin ohjelma. Tämänkin nopeasti ihan testinä teille tein, en saanut videota kokonäytölle enkä hd:nä, koittakaa siis kestää mutta tämmöstä tällä kertaa!

Ei tämän enempää selittelyjä enää. Viettäkäähän mukava ja oikein rento loma! Itse ainakin aion ottaa vaan rennosti ja nauttia lomasta, nähdä kavereita, käydä mökillä sekä onhan mulla työpaikka osaksi kesää tallillakin.

25.5 Estekisat

Vihdoin ja viimein sain kun sainkin koneeni takaisin tyhjennyksestä ja päivityksestä. Nyt on taas sellainen tunne, että olisi saanut uuden koneen eteen uusien ohjelmistopäivitysten kera. Joudun opettelemaan myöskin kokonaan uuden videoiden editointiohjelman, joten Gossen koostevideon teko voi hetken kestää riippuen ihan kuinka kauan mulla menee opetella, mutta onhan tässä sentään koko kesä aikaa. Meilläkin on huomenna (tiistai) viimeinen koulupäivä ja sitten vihdoin ja viimein se odotettu kesäloma alkaa!

Estekisojen kuvia muokatessani huomasinkin etten ollutkaan ottanut niin paljoa kuvia kuin luulin ottaneeni eikä muutenkaan ollut paras mahdollinen kuvauspäivä mulla syystä jota en tiedä. Näillä silti mentiin ja tälläsiä kuvia saatiin. Mitäs pidätte?

Ja jälleen niitä kuvia voi kysellä Facebookissa, täällä blogin puolella tai jossain muualla Somessa jos tunnistatte itsenne näistä, toki tuntomerkkejen perusteella.